Oma aika vanhempana voi kadota huomaamatta. Arki täyttyy muiden tarpeista. On työ, koti ja huolehdittavat ihmiset. Jossain vaiheessa oma aika kutistuu olemattomiin. Kaikki muu menee edelle, ja itselle ei jää mitään.
Se ei tapahdu yhtenä päivänä. Se tapahtuu vähitellen, huomaamatta. Lopulta voi huomata olevansa vain yksi rooli: se, joka hoitaa asiat. Oman ajan ajatteleminen voi tuntua itsekkäältä, vaikka juuri se ajatus kannattaa kääntää päälaelleen.
Marjon tarina näyttää miksi.
Oma aika vanhempana voi olla oma paikka
Marjo on kiireinen aikuinen: vuorotyötä, perhe ja arki täynnä. Reilu vuosi sitten hän otti itselleen jotain omaa ja alkoi treenata. Ei siksi, että olisi tavoitellut kilpaurheilua, vaan siksi, että tarvitsi jotain, joka on vain hänen.
Siitä tuli sellainen. Kun kysyin häneltä, mikä meidän salissa on hänelle tärkeintä, hän kuvasi sitä omaksi paikakseen — vähän kuin temppeliksi, minne on hyvä tulla tekemään itselle hyviä asioita. Se ei ole yksi velvollisuus muiden joukossa. Se on tunti, joka on hänen.
Voimat ovat nousseet: takakyykyssä yli sadan kilon, leuanvedot ilman apua ja kokonaisia treenejä niin sanotulla RX-tasolla. Ohjelmaa on tehty valmentajan kanssa askel kerrallaan. Numerot eivät silti ole tämän tarinan ydin. Ydin on se, mitä oma juttu teki kaikelle muulle.
“En ole vain äiti. Minä olen minä.”
Marjo sanoi sen itse paremmin kuin minä osaisin: “En ole vain äiti. Minä olen minä. Monta roolia ihmisellä on. Jos jää vain sen yhden roolin varaan, se voi syödä.”
Tässä on oivalluksen ydin. Ihminen on enemmän kuin yksi rooli. Kun antaa itselleen luvan olla myös jotain muuta, ei katoa mihinkään. Päinvastoin, voi löytää itsensä uudelleen.
Marjo kertoi tehneensä tämän oivalluksen jo vuosia sitten: hän vaati itselleen oman aikansa. Se oli ratkaiseva hetki. Oma aika vanhempana ei tarkoita, että välittäisi muista vähemmän. Se voi tarkoittaa, että pitää huolta myös siitä ihmisestä, jonka varassa muu arki lepää.
Miksi oma juttu voi tukea arkea
Marjo kertoo jaksavansa paremmin työssä, kun hänellä on oma juttu. Hän kokee olevansa läsnä kotona eri tavalla. Hän myös sanoo rehellisesti, että jos oma tekeminen jää pitkäksi aikaa pois, hän on kireämpi. Kun energia pääsee purkautumaan ja saa tehdä itselle tärkeää, patoutunutta ärtymystä kertyy vähemmän.
Tämä ei ole sääntö kaikille, eikä yhden ihmisen tarina ole lupaus samasta muutoksesta muille. Se on kuitenkin havainto siitä, että omaan arkeen kannattaa jättää tilaa myös omille voimavaroille. Mielenterveystalo käsittelee mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelmassaan arjen tasapainoa, arvoja ja voimavarojen tunnistamista.
Oma aika ei ole pois läheisiltä. Se voi olla asia, joka auttaa olemaan paremmin läsnä myös muissa rooleissa. Tilivelvollisuutta käsittelevässä artikkelissa puhutaan siitä, miten oma tekeminen pysyy mukana kiireessäkin. Elämä Kunnossa -podcastissa käsitellään vastaavia arjen muutoksia käytännönläheisesti.
Mitä tästä kannattaa ottaa
Jos tunnistat itsesi tästä, kuule tämä: sinulla on lupa ottaa aikaa itsellesi. Lupa tehdä jotain, joka on vain sinun, ilman huonoa omaatuntoa. Pienen oma hetken ei tarvitse olla täydellinen tai pitkä. Sen pitää vain olla tarpeeksi todellinen, jotta sille voi tehdä tilaa uudelleen.
Marjo ei ole vain äiti. Hän on Marjo. Juuri siksi hänellä on enemmän itsestään annettavaa myös kaikkeen muuhun.
Oma aika voi näyttää hyvin erilaiselta eri ihmisillä. Se voi olla liikuntaa, lukemista, käsityötä tai rauhallinen kävely. Olennaista ei ole laji, vaan se, että arkeen jää hetki, jossa saa olla muutakin kuin muiden tarpeiden järjestäjä.
Alkuun pääsee pienestä. Yksi toistuva tunti viikossa voi olla käytännöllisempi kuin suuri suunnitelma, jolle ei lopulta löydy paikkaa. Kun oma aika on merkitty kalenteriin, sitä on usein helpompi myös suojella.
Se voi olla hyvä alku.
VALMENTAJAN TERVEISET
”Kun sinulla on jotain ihan omaa, et ole itsekäs. Olet parempi kaikille ympärilläsi. Tule juttelemaan ilmaisessa introssa, niin katsotaan rauhassa, miten sinun oma aloitus voisi mahtua arkeen.”
– Ville Huttunen / CrossFit Iisalmen perustaja ja valmentaja
