Treenin henkinen kynnys voi tuntua suurelta jo ennen kuin mitään on tehty. Katsot tulevaa harjoitetta, ja mielessä kuuluu yksi ajatus: ”en jaksa tuota”. Itse suoritus voi kestää hetken, mutta ennakointi ehtii kasvattaa siitä paljon isomman kuin se lopulta on.
Tämä ei tarkoita, että kovat tuntemukset pitäisi sivuuttaa tai kipua pitäisi puskea läpi. Kyse on tavallisesta tilanteesta, jossa mieli ennakoi epämukavuutta voimakkaammin kuin itse tekeminen osoittautuu. Kun tämän tunnistaa, kynnystä voi opetella madaltamaan.
Treenin henkinen kynnys syntyy usein ennen ensimmäistä toistoa
Rankin osa treenistä ei aina ole itse treeni. Se voi olla hetki ennen aloitusta. Näet harjoitteen, kuulet muiden huokailevan ja alat arvioida, miten hankalalta se tulee tuntumaan. Yksi lyhytkin suoritus voi muuttua mielessä pitkäksi ja ylivoimaiseksi.
Tuija tunnisti tämän omasta tekemisestään. Jos treeniä lähestyy ajatuksella ”en jaksa tuota”, se tuntuu heti raskaammalta. Keho ei ole vielä tehnyt mitään, mutta mieli on jo ehtinyt tehdä johtopäätöksen. Kun sama tekeminen on ohi, kokemus voi olla täysin toinen: se olikin lyhyempi ja siedettävämpi kuin etukäteen ajatteli.
Juuri siksi seuraavan treenin kokemusta ei tarvitse ratkaista etukäteen. Riittää, että antaa itselleen luvan aloittaa hallitusti ja katsoa, mitä ensimmäinen vaihe todella tuntuu. Kokemus voi olla erilainen kuin mieli ennusti.
Tämä havainto ei ole ohje vähätellä omaa tunnetta. Päinvastoin. Ajatus kannattaa huomata, jotta sen voi erottaa faktasta. ”Tämä tuntuu vaikealta” on eri asia kuin ”en pysty tähän”.
Neljä tapaa madaltaa treenin henkistä kynnystä
1. Nimeä ajatus. Kun mielessä tulee ”en jaksa”, pysähdy hetkeksi. Ajatus kertoo, että tilanne jännittää tai tuntuu raskaalta. Se ei yksin kerro, miten suoritus oikeasti päättyy.
2. Katso vain seuraavaa vaihetta. Koko harjoitusta ei tarvitse ratkaista yhdellä kertaa. Aloita lämmittelystä, ensimmäisestä toistosta tai ensimmäisestä minuutista. Kun seuraava pieni vaihe on tehty, arvioi sitten seuraava.
3. Pidä tekeminen hallittuna. Kova treeni ei tarkoita, että kaikki pitää tehdä täysillä heti. Oma tahti, hengitys ja tekninen hallinta ovat hyväksyttäviä valintoja. Tavoite on päästä liikkeelle ja saada kokemus siitä, että tilanteesta voi selvitä.
4. Palaa kokemukseen jälkeenpäin. Kun harjoite on ohi, kysy: miltä se oikeasti tuntui? Usein vastaus on, että alku jännitti enemmän kuin itse tekeminen. Tämä muisto tekee seuraavasta kerrasta hieman helpomman.
Mitä toistuminen opettaa
Epämukava tekeminen ei yleensä muutu täysin helpoksi. Mutta se voi muuttua tutummaksi. Vähän samaan tapaan kuin viileä tai jopa kylmä järvivesi: ensimmäinen kontakti tuntuu voimakkaalta, mutta ajan sekä toistojen myötä oma reaktio muuttuu. Tavoitteena ei ole tehdä kaikesta mukavaa. Tavoitteena on oppia, että lyhyt epämukavuus ei automaattisesti tarkoita epäonnistumista tai vaaraa.
Tuijan havainto on tästä hyvä esimerkki. Kun hän alkoi suhtautua tulevaan harjoitteeseen uteliaammin eikä valmiiksi luovuttavana, raja ei tuntunut enää yhtä suurelta. Ei siksi, että harjoitteet olisivat muuttuneet kevyiksi, vaan siksi, että kokemus omasta pystyvyydestä kasvoi.
Treenin henkinen kynnys ja arki
Sama ilmiö näkyy salin ulkopuolella. Vaikea puhelu, uusi työtehtävä tai pitkään lykätty asia voi tuntua mielessä isommalta kuin itse tekeminen. Kun aloittaa pienestä ja huomaa selviytyvänsä, seuraava kerta ei enää näytä samanlaiselta.
Liikkuminen voi tarjota onnistumisen kokemuksia ja tukea mielen hyvinvointia, mutta vaikutukset ovat yksilöllisiä. Siksi harjoittelun kannattaa olla omiin voimavaroihin sopivaa ja myönteisiä kokemuksia mahdollistavaa. Jos huoli, pelko tai fyysiset oireet ovat voimakkaita tai pitkittyneitä, niitä ei tarvitse ratkaista yksin.
Mitä tästä kannattaa ottaa
Jos tuleva harjoite tuntuu ylivoimaiselta, älä yritä voittaa koko asiaa ajatuksissa. Tee seuraava pieni vaihe. Hengitä, aloita rauhassa ja arvioi vasta sitten, mitä seuraavaksi tarvitaan.
Treenin henkinen kynnys ei ehkä katoa kokonaan. Se voi silti madaltua kerta kerralta. Tuijan sanoin: se raja voi olla paljon korvien välissä — ja mieli tottuu, kun sille antaa mahdollisuuden.
Lue myös kehonkoostumuksesta ja terveydestä sekä liikunnan ja mielialan yhteydestä. UKK-instituutti kokoaa tietoa liikunnan vaikutuksista mielen hyvinvointiin.
VALMENTAJAN TERVEISET
VALMENTAJAN TERVEISET”Se raja tuntuu mielessä isommalta kuin se oikeasti on. Ja mieli tottuu, kun sille antaa mahdollisuuden.”
– Ville Huttunen / CrossFit Iisalmen perustaja ja valmentaja
