Miksi tavoite on treenaamisen tärkein työkalu – ja mitä tapahtuu, kun se puuttuu?

Ilman tavoitetta treeni täyttää kalenteria – mutta ei vie eteenpäin

Treenataan kyllä. Välillä kovaa, välillä enemmän ja välillä vähemmän.
Mutta kysymys kuuluu: miksi? Mihin tämä kaikki tähtää?

Jos treenillä ei ole suuntaa, se voi helposti muuttua tavaksi täyttää aikaa – ilman, että mikään oikeasti muuttuu.

Kun tavoite puuttuu, kolme asiaa käy usein:

1. Tekeminen jää sattuman varaan.

Jokainen kerta alkaa samalla kysymyksellä: “Mitähän sitä tänään tekisi?”
Ja päättyy usein siihen, että tehdään se mikä tuntuu tutulta – ei se, mikä veisi eteenpäin.

Tiesitkö, että reilusti alle puolet suomalaisista liikkuu säännöllisesti terveysliikuntasuositusten mukaan?
Yksi suurimmista esteistä on se, ettei tiedä mitä tehdä – tai tekeminen jää satunnaiseksi.
Ilman suunnitelmaa me palaamme helposti siihen, mikä tuntuu tutulta. Emme siihen, mikä vie meitä eteenpäin.

2. Edistymistä on vaikea nähdä.

Jos suuntaa ei ole määritelty, kehitystä on mahdoton mitata.
Ja ilman mittareita – miten voisi tietää, että menee oikeaan suuntaan?

Usein käy niin, että olo ei tunnu paremmalta, vaikka oikeasti kehittymistä tapahtuisi.
Jos et seuraa mitään – esimerkiksi, kuinka monta punnerrusta jaksat nyt verrattuna kuukausi sitten – se kaikki jää huomaamatta.

Se on vähän kuin säästäisi rahaa, mutta ei koskaan katsoisi tilin saldoa.
Ei ole ihme, jos ei tunnu siltä, että mikään muuttuu.

Kun taas pieni edistys näkyy, vaikka vain siinä että portaissa ei puuskuta enää samalla tavalla – syntyy tunne: “Hei, tämä toimii.”

3. Motivaatio jää tunteen varaan.

Kun merkitys puuttuu, pienikin este riittää syyksi jäädä kotiin.

Ehkä oli huonosti nukuttu yö, kiireinen työpäivä tai vain ajatus siitä, ettei ”tänään oikein huvita”.
Motivaatio, joka perustuu fiilikseen, on altis heilahtelulle.

Kun treenillä ei ole selkeää tarkoitusta tai tavoitetta, mieleen tulee helposti: “Ei tällä yhdellä kerralla ole väliä.”
Mutta yhdestä tulee helposti kaksi. Ja pian olet taas tilanteessa, jossa treenaaminen jää taka-alalle.

Tämä ei ole laiskuuden merkki. Tämä on inhimillistä.
Siksi vahva motivaatio ei synny pelkästään tunteesta – vaan merkityksestä ja suunnasta.

Mutta kun tavoite on olemassa – kaikki muuttuu

Tavoite ei sido. Se vapauttaa.

Se tekee treenistä enemmän kuin liikkeitä ja sarjoja.
Siitä tulee osa prosessia, jolla on suunta, rakenne ja rytmi.

Tavoite antaa merkityksen niille päiville, kun muuten ei jaksaisi.
Se muistuttaa siitä, miksi aloitit – ja mitä kohti olet menossa.
Silloin treeni ei ole vain tämän päivän suoritus, vaan askel kohti jotakin, mikä merkitsee sinulle.

Tavoite auttaa myös tekemään fiksumpia valintoja.
Et lähde enää arvalla valitsemaan ohjelmaa netistä, vaan tiedät mitä juuri sinun kannattaa tehdä.
Päätöksistä tulee selkeämpiä, ja tekemisestä rauhallisempaa – kun tiedät, että olet oikealla tiellä.

Hyvin asetettu tavoite:

• suodattaa turhan pois – eli auttaa keskittymään siihen, mikä oikeasti tukee omaa etenemistä
• antaa tekemiselle rakenteen – viikkoon tulee rytmi ja punainen lanka, joka tekee treeneistä ennakoitavia ja turvallisia
• auttaa tunnistamaan ne hetket, kun oikeasti mennään eteenpäin – koska tiedät mitä seuraat ja mitä kohti olet menossa
• vähentää jatkuvaa arpomista – sinun ei tarvitse miettiä joka viikko uudelleen, mitä kannattaisi tehdä
• tukee motivaatiota – koska tunnet, että jokaisella treenillä on tarkoitus

Miten oma tavoite alkaa hahmottua?

Usein riittää, että kysyt itseltäsi rehellisesti:

“Mitä minä oikeasti haluan?”

Ja jatkoksi esimerkiksi:

“Haluanko näyttää paremmalta – ilman vaatteita ja vaatteet päällä?”
“Vai haluanko vihdoin pystyä tekemään jotain, mitä olen aina halunnut osata?”

Kun tavoite on vielä epämääräinen, sitä voi lähteä tarkentamaan kolmiportaisesti:

1. Pidempi tavoite – Miltä haluat tilanteen näyttävän esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden päästä? Tämä saa olla rohkea ja inspiroiva.
2. Välitavoite – Mitä sen saavuttamiseksi pitäisi tapahtua seuraavan 3 kuukauden aikana?
3. Pienin mahdollinen askel – Mitä voit tehdä jo tänään tai tällä viikolla, joka veisi sinua vähän lähemmäksi?

Kun tavoite jaetaan näin osiin, siitä tulee konkreettisempi – ja samalla vähemmän kuormittava. Näet helpommin, että olet liikkeessä.

Pieni askel ei ole pieni siksi, että se olisi merkityksetön. Vaan siksi, että se on tehtävissä heti.

Täällä me rakennetaan mahdollisuuksia, joissa nämä kysymykset saavat tilaa.
Ja joissa vastaus ei jää ajatukseksi – vaan muuttuu suunnaksi.