Oot varmaan kuullut sanonnan jossakin: ”Olet niiden viiden ihmisen keskiarvo, joiden kanssa vietät eniten aikaa.” Se kuuluu Instagramissa, valmennuspuheissa, itsensä kehittämisen kirjoissa. Se yhdistetään yleensä amerikkalaiseen motivaatiopuhujaan Jim Rohniin.
Onko siinä perää? Ja jos on, mitä sillä on väliä sun terveydelle ja arjelle?
Tämä artikkeli käy läpi mitä tutkimus näyttää — ja miksi ympäristö muuttaa sinua enemmän kuin tahdonvoima. Ja mitä sä voit tehdä tälle asialle konkreettisesti.
Sanonnan tausta ja rajat
Rehellisesti sanottuna: sanonta ei ole tieteellinen väite. Se on retorinen kiteytys. Ei viittä ihmistä, ei tarkkaa keskiarvoa. Tutkijat ovat sanoneet, että vaikutus ei rajoitu vain viiteen — se on paljon laajempi ja monimutkaisempi kuin sanonta antaa ymmärtää.
Mutta — ja tämä on tärkeä mutta — sanonnassa on ydin, joka on totta. Ympäristö muuttaa sinua. Ja se tekee sen, halusit tai et.
Mitä tutkimus näyttää
Vuonna 2007 julkaistiin iso tutkimus New England Journal of Medicinessä, yhdessä maailman arvostetuimmista lääketieteen lehdistä. Tutkimuksessa käytettiin valtavaa Framingham Heart Study -aineistoa, jossa on seurattu ihmisten terveyttä ja elämäntapoja jo kymmeniä vuosia — alun perin sydänsairauksien takia. Samalla oli kerätty tietoa siitä, kuka tunsi kenetkin.
Ja katsottiin yhtä tiettyä kysymystä: leviääkö lihavuus sosiaalisessa verkostossa? (alkuperäinen Framingham-tutkimus lihavuudesta)
Tulos oli hämmästyttävä. Jos läheisen ihmisen paino nousi, sun oma painonnousun todennäköisyys kasvoi merkittävästi. Ei siksi että syöt hänen ruokaansa. Vaan siksi, että jokin siinä normalisoitui — mikä on hyväksyttävä painomäärä, mikä on tavallinen annos ruokaa, mikä on normaali liikunnan määrä.
Vielä hämmästyttävämpää: vaikutusta havaittiin jopa yllättävän kauas sosiaalisessa verkostossa — ei vain suoriin läheisiin. Jopa kaverin kaverin kaveriin asti. Sä et välttämättä edes tuntenu häntä.
Sama ilmiö on nähty tupakoinnissa: kun yksi ihminen jättää tupakoinnin, se leviää sosiaalisessa verkostossa aivan kuin virus. Vain päinvastaisella tavalla — se levittää tervettä käyttäytymistä. Sama on nähty myös onnellisuudessa. (onnellisuustutkimus BMJ:ssä)
Toisin sanoen: sun ympärillä olevat ihmiset — ja heidän ympärillä olevat ihmiset — muokkaavat sun arjen valintoja tavalla, jota sä et itse huomaa. Se ei ole matkimista. Se on hidasta normalisoitumista.
Miksi ympäristö voittaa tahdonvoiman
Miksi tämä toimii näin? Miksi ihminen ei vain päätä toisin?
Vastaus on karu: tahdonvoima on rajallinen resurssi. Pystyt tekemään kovia päätöksiä tiettyyn rajaan asti. Sen jälkeen väsyt, ja teet sen mikä on helpointa — sen mihin ympäristö sinut ohjaa.
Ympäristö sen sijaan on päällä 24 tuntia vuorokaudessa. Se ei nuku. Se ei väsy. Se vain on siellä.
Jos kotona on aina karkkia keittiön pöydällä, syöt sitä enemmän kuin syöisit ilman. Ei siksi että olet heikko, vaan siksi että aivot joutuvat tekemään päätöksen ”en syö” moneen kertaan päivässä. Ja jossakin vaiheessa päätökset loppuvat.
Jos taas kaveriporukka lähtee lenkille joka lauantai aamu — lähdet mukaan. Ei siksi että olet erityisen motivoitunut, vaan siksi että se on se mitä porukka tekee lauantaisin.
Tämä on se ero, joka ratkaisee pitkällä aikavälillä. Ei se, kuinka kovasti yrität. Vaan se, kuinka helpoksi ympäristö sen sulle tekee.
Kolme konkreettista askelta
1. Tee rehellinen audit.
Kenen kanssa vietät eniten aikaa? Kirjaa ylös viisi tai kymmenen ihmistä. Perhe, työ, kaverit. Mieti mitä he tekevät arjessaan, mikä on heille normaalia. Tämä ei ole tuomiotarkoituksella — tämä on tiedon vuoksi. Et voi vaikuttaa siihen, mitä et huomaa.
2. Lisää, älä vähennä.
Sun ei tarvitse pudottaa ketään pois elämästä. Sen sijaan: lisää elämään ihmisiä, jotka jo tekevät sitä mihin pyrit. Ryhmätunnit salilla. Uusi harrastus, jossa on aktiivisia ihmisiä. Kävelykaverit, jotka jaksavat pistää päälle sunnuntaiaamuna. Ei siksi että ne muut olisi jotenkin ”parempia” kuin nykyiset kaverit — vaan siksi että ne muuttavat sun keskiarvoa.
3. Hyväksy että muutos on hidasta.
Ympäristön vaikutus ei näy viikossa. Ei kahdessakaan. Puolen vuoden aikana huomaat asioita, joita et osannut odottaa. Uusia rutiineja. Uusia keskusteluita. Ehkä uusia arjen valintoja, jotka tulevat kuin itsestään. Sun ei tarvitse tehdä sitä yksin, tahdonvoimalla, joka päivä. Riittää että laittaa oikeat ihmiset ympärille, ja arki tekee lopun.
Lopuksi
Ympäristö muuttaa sinua. Halusit tai et. Jos et tee sille mitään, se tapahtuu sattumanvaraisesti. Jos teet, se tapahtuu sun valitsemaan suuntaan.
Yks kysymys: haluatko että se muutos on satunnaista, vai valittua?
Jos salille tuleminen tuntuu yhdeltä konkreettiselta askeleelta, ilmainen tutustuminen on aina auki. Lue myös aiemmat artikkelimme: Siemenöljyt — pitäisikö välttää? ja Aloittaminen kesällä.
Lähteet
- Christakis, N. A., & Fowler, J. H. (2007). The Spread of Obesity in a Large Social Network over 32 Years. New England Journal of Medicine, 357(4), 370–379.
- Christakis, N. A., & Fowler, J. H. (2008). The Collective Dynamics of Smoking in a Large Social Network. New England Journal of Medicine, 358(21), 2249–2258.
- Fowler, J. H., & Christakis, N. A. (2008). Dynamic spread of happiness in a large social network: longitudinal analysis over 20 years in the Framingham Heart Study. BMJ, 337, a2338.
VALMENTAJAN TERVEISET
”Muutos on harvoin tahdonvoiman kysymys. Useimmiten se on kysymys siitä, mitä ympärillämme on. Yhteisö tekee arjen valinnat pikkuhiljaa helpommiksi. Ei vaativammiksi.” – Ville Huttunen / CrossFit Iisalmen perustaja ja valmentaja